Vahva ja kestävä yhteiskunta rakentuu sekä pinnan alla että päällä. Ratkaisevat vaiheet tehdään maanrakennuksessa jo ennen kuin ensimmäinen asfalttikerros levitetään, kiskot asennetaan tai rakennus kohoaa täyteen mittaansa. Yhteiskunnan varautuminen edellyttää, että huolehdimme toimivasta ja pitkäikäisestä infrastruktuurista. Juuri tässä piilevät merkittävät haavoittuvuudet, jotka voivat ratkaista huoltovarmuuden tason.
Maan koostumus ja ominaisuudet vaihtelevat, ja siksi suunnittelun on oltava tarkkaa. Moreeni, savi, hiekka ja kallio vaativat täysin erilaisia ratkaisuja. Maanrakentaminen tarkoittaa näiden olosuhteiden ymmärtämistä ja rakenteiden sopeuttamista niiden mukaan. Siellä syntyy todellinen kestävyys.
– Ensimmäinen tehtävämme on varmistaa, että maa todella kestää sen, mitä sen päälle rakennetaan”, sanoo Frostdahl Infran toimitusjohtaja Robert Frostdahl. Oikein tehty pohjatyö säästää rahaa, vähentää riskejä ja pidentää rakenteen elinkaarta.
Tie, joka kestää ääriolosuhteita, viemäröintijärjestelmä, joka toimii rankkasateen jälkeen, tai voimalaitos, joka seisoo vakaasti haastavassa maaperässä – kaikki alkaa siitä, miten käsittelemme maata. Tiet, vesijohdot ja sähköverkot ovat näkyviä järjestelmiä, mutta maanrakennus on se, mikä mahdollistaa ne alusta asti. Ilman vakaata maapohjaa, oikeaa kuivatusta ja hyvin suunniteltua kantavaa kerrosta Suomi pysähtyy.
Kestävä maanrakennus on enemmän kuin tekniikkaa. Se on investointi arkeen, varautumiseen ja kilpailukykyyn. Frostdahl Infra työskentelee päivittäin kriittisten vaiheiden parissa: kaivuutöistä ja maakerrosten vahvistamisesta aina vaativiin maarakenteisiin teille, kunnallistekniikalle ja teollisuusalueille.
– Usein juuri projektin alkuvaiheessa tehdyt päätökset ratkaisevat, kestääkö rakenne 10 vuotta vai 100 vuotta”, Frostdahl sanoo. Siksi meidän on ajateltava pitkäjänteisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa tarkkoja tutkimuksia, suurta kunnioitusta luonnon olosuhteita kohtaan ja halua investoida laatuun.
Ilmasto muuttuu, sademäärät kasvavat ja äärisäät yleistyvät. Tämä tekee suunnitelmallisesta maanrakentamisesta keskeisen osan Suomen varautumista. Olipa tulevaisuus kovempia talvia tai kasvavia kuormituksia liikennejärjestelmille, infrastruktuurin on oltava valmis.
– Valmius ei synny viimeisessä vaiheessa, vaan se rakennetaan maahan, Frostdahl kiteyttää.